Tervetuloa seuraamaan kennel Egerian pentupäivyriä ja muita kuulumisia.
Kotisivut löydät osoitteesta egerian.net

maanantai 11. tammikuuta 2010

Mustiaisista tulee harmaata...

...karvoihin Äitimuorille. Ja jos sama tahti jatkuu niin epäilemättä jossain vaiheessa minullekin ;)


Pentujen normaalivikinän ja uikutuksen olen jo oppinut suodattamaan heräämättä, poikkeuksellisiin ääniin herään kyllä. Yksi mikä takuuvarmasti saa hereille on aikuisten koirien vikinä tai läähätys. Tässä nimenomaisessa tapauksessa siis Helmin piippaus, johon heräsin viime yönä vissiin 4-5 kertaa... 
Vaikka sitä ei enää päivisin häiritsekään se että pennut makoilee missä sattuu niin ilmeisesti öisin se tahtoo pitää ne "ulottuvilla". Merkkareista ainakin Vee ja Irma on kuitenkin ilmeisesti kapinallisia jotka juoksentelevat omia teitään vanhemman toiveista piittaamaatta. Joka ainoa kerta kun havahduin ja kurkkasin laatikkoon, tilanne oli se että H yritti huolestuneena vinkuen pyydystää karkuun mönkivää nassikkaa. Palauttaminen muiden joukkoon oli sitten aina operaatio sinänsä. Aiemmin Helmi on tarvittaessa siirtänyt pentuja ottamalla ne suuhun ja kuljettamalla niitä muutamia senttejä kerrallaan niin lähellä lattiaa että pennut ovat saaneet tukea pohjasta. Homma ei kuitenkaan toimi enää niin sillä nämä tytöt kieltäytyvät yhteistyöstä tässäkin kohdin. Heti kun äiti ottaa kiinni, alkaa rimpuilu ja vikinä. Ja siitä tietysti seuraa se että äiti päästää irti ja tarkastelee huolestuneena pennun kuntoa kunnes yrittää taas. Ja sama toistuu ja toistuu ja... Ainoa tapa saada vielä vähän unta on palauttaa itse se karkaileva nassikka muiden seuraan. Tätä tapahtuu vain öisin enkä mä tiedä että häiritseekö Helmiä pennun väärä paikka vai uikkaileeko pennut mennessään, mä en ainakaan kuule mitään muuta kuin Helmin.


En muuten ole koskaan nähnyt minkään rotuisen 5 päiväisen pennun liikkuvan ympäriinsä yhtä nopeasti kuin Vee. Se säntää vilauksessa pentulaatikon päästä toiseen tavalla joka muistuttaa epämääräisesti laukkaa. Se ikäänkuin ponnistaa etujaloilleen ja siirtää painon eteen. Kun etujalat ei kannattele, takajalat astuvat remmiin työntäen pennun vahvasti eteenpäin jälleen etujalkojen varaan.  Meno näyttää aika hurjalta ja ehdottoman tehokkaalta. Se ei ryömi ja kroppa koskettaa lattiaa korkeintaan toinen pää kerrallaan, keinuhevonen siis ;D

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti